Suomalaisia koreografeja

Suomalaisia koreografeja

Jorma Uotinen on laulaja, tanssija ja koreografi sekä TV-persoona. Tanssiura Uotisella alkoi 1970-luvulla, ja hän on siitä asti työskennellyt monissa tanssiryhmissä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Uotinen aloitti taiteellisen uransa jo 10-vuotiaana Porin kaupunginteatterissa näyttelijänä. Kaksikymppisenä hän allekirjoitti ensimmäisen sopimuksensa Suomen kansan balettiin, ja kasvattanut ammatillista osaamistaan ahkerasti tähän päivään asti. Uotisen teoksia on esitetty jopa yli 40 maassa, joten häntä voidaan hyvinkin kutsua kansainvälisesti taiteelliseksi vaikuttajaksi. Nykyään hän on yksi Suomen suurimmista esiintyvän taiteen alalla työskentelevistä henkilöistä. Hän toimii vakiotuomarina Tanssii Tähtien Kanssa -televisio-ohjelmassa, ja on runoillut tiensä monien suomalaisten sydämiin. Jyrki Karttunen on tanssitaiteilija ja koreografi, joka ajautui tanssin pyörteisiin etsiessään uutta lajia urheilun ja kuvataiteen sijalle.  Hän aloitti uransa vuonna 1989 Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmässä kiinnitettynä tanssijana. Vuonna 1993 Karttunen irtaantui kaupunginteatterin tanssiryhmästä, ja aloitti työskentelemään freelance-tanssijana ja koreografina. Vuonna 2008 hän aloitti toimintansa Karttunen Kollektivin taiteellisena johtajana, ja vuodesta 2013 vuoteen 2017 toimi myös Helsinki Dance Companyn taiteellisena johtajana. Vuodesta 2017 tähän päivään Karttunen on toiminut Helsingin kaupunginteatterin pääkoreografina. Susanna Leinonen on tanssija ja koreografi. Hän oli kiinnitettynä Viron kansallisbalettiin jo opintojensa aikaan vuosina 1994–1995, ja valmistui tanssitaiteen maisteriksi vuonna 2000. Nykyään pitää itsensä kiireisenä pyörittäessään Susanna Leinonen Companya, omaa tanssiryhmäänsä, toimiessaan myös freelance-tanssijana niin suomalaisilla kuin kansainvälisillä lavoilla. Leinosen tyyli on modernia nykytanssia, jossa on lisämausteena klassisen baletin liikeratoja. Koreografiat ovat tämän yhdistelmän myötä erittäin aistikkaita ja surrealistisia. Leinosen teoksia on esitetty jopa 25 maassa.

Virpi Pahkinen

Virpi Pahkinen on yksi Skandinavian menestyneimmistä soolotanssijoista. Hän opiskeli nuorempana klassista musiikkia, ja harrasti taitoluistelua, ennen kuin keskittyi paremmin tanssimiseen. Tanssija-koreografi asuu nykyään Tukholmassa, ja kokee olevansa yhtä lailla suomalainen kuin ruotsalainenkin. Monet hänen töistään on tehty yhteistyössä saamelaisen Roger Ludvigsenin kanssa, nykyaikaisesti shamaanisella tyylillä, mikä erottaa Pahkisen teokset selkeästi muista nykytanssikoreografeista.

Yhteistyössä on voimaa

Yhdessä nämä neljä suomalaisen nykytanssin parasta ovat luoneetVoima-balettiesityksen, joka päätti kansallisbaletin kevätkauden vuonna 2017. Baletti koostui jokaisen näiden neljän omasta koreografiasta, jotka ovat saavuttaneet suosiota myös maailmalla. Se kuului myös Suomi-100-juhlavuoden ohjelmistoon. Jorma Uotinen kuvailee Voimaa vuorottain vetäytyväksi ja lähestyväksi, rakentavaksi, mutta myös tuhoavaksi, dynaamiseksi ja iskeväksi, räjähtäväksi, ryöpsähteleväksi ja purkautuvaksi, tunteita upottavaksi ja toisaalta tunteita nostattavaksi, sekä mikä ehkä tärkeintä; rajattomaksi esitykseksi. Hänen mukaansa Voimaa katsoessa näkee, kuinka tuli tulee jään läpi, sekä missä ihminen loppuu ja ihme alkaa.

Jorma Uotisen

Jorma Uotisen teos Jord ilmaisee ihmisen painovoimaa 12 miestanssijan voimin, ja on tunnelmaltaan voimakas ja tiivis. Jyrki Karttusen Valse Triste kertoo kuolevan äidin unesta, jossa mikä vaan on taas mahdollista. Musiikkinsa teos on saanut Jean Sibeliuksen saman nimisestä kappaleesta. Susanna Leinosen Breaking the Fury kertoo maailmasta, jossa tanssi kohtaa raivon ja hellyyden. Musiikki teoksessa on hip-hop-artisti Kasperi Laineen säveltämää, ja esille tulee erityisen vahvasti yksilön ja yhteisön eroavaisuudet ja niiden väliset jännitteet. Virpi Pahkisen Cantus Arcticus on myös nimetty musiikkinsa mukaan, jonka on puolestaan säveltänyt Einojuhani Rautavaara vuonna 1972. Sävellys on yksi suomalaisen taidemusiikin suurimpia teoksia, ja siinä on käytetty orkesterin lisäksi aitoja joutsenen ääniä Suomen luonnosta. Pahkinen käyttää usein liikkeissään inspiraationa lintuja, joita myös tässä teoksessa nähdään. Nämä neljä teosta yhdistävät maan, suon ja pellon; sekä unen ja todellisuuden.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.